Etusivu Pelit Laitteet Musiikki Elokuvat Parhaat Hakuohjeet
Käyttäjätunnus: Salasana:  
Rekisteröidy Unohdin salasanani  
 
 
  Uutiset UKK Info Käyttöohjeita
 
 

Kaunotar ja Kulkuri

Kaunotar ja Kulkuri

MEDIAKESKIARVO

0

Lisää media-arvostelu

LUKIJAKESKIARVO

93

Lisää oma arvostelu
Nimi | Pisteet | Pvm

Lukijoiden arvosteluja (2 kpl)

Peltopyy Peltopyy antoi
 95 pistettä
Arvostelun keskiarvo
3.3 (3 ääntä annettu)
Kaunotar ja Kulkuri kuuluu ehdottomasti elokuvanvahtaajan yleissivistykseen, niin kuin useimmat muutkin kulta-ajan Disney-piirretyistä. Elokuva on lyhyt, juoni on lähes olematon ja tapahtumapaikkana on pienen kaupungin muutama katu ynnä kuja, mistä huolimatta kyseessä on valtavan rikas elämys. Lämmin henki sykkii jokaisesta kuvasta, eikä kenellekään tule yllätyksenä, kun DVD:n bonusmateriaaleissa kerrotaan kuinka monet yksityiskohdista perustuvat elokuvantekijöiden omiin muistoihin. Yleisestä idyllisyydestä huolimatta elokuva kuvaa elämää hyvinkin todenmukaisesti, vaikka totta kai lasten tunteita säästellen.

50-lukulainen (lue: kokonaan käsin piirretty) animaatio yksinkertaisesti hellii silmiä - ja niin varsinkin näissä uusissa julkaisuissa, joissa kuvanlaatu on entisöity. Kirkasta kuvaa tärkeämpää on liike, joka on sujuvuudessaan ällistyttävää. Kaunotar on vilkas, höpsö ja - yksinkertaisesti - äärimmäisen suloinen otus, olematta silti sekuntiakaan ällösöpö. Kulkuri taas on huumorintajustaan huolimatta (ja siitä johtuen) täydellinen kovanaama. Kummankin ottaisi kuka tahansa lemmikikseen, ja tämä kommentti tuli mieheltä, joka vihaa koiria sydämensä syövereistä. Muutkaan eläinhahmot eivät jää paljoa jälkeen, puhuttiinpa sitten sössöttävästä majavasta tai siamilaisista kissoista, joissa on jotain pahasti vialla.

Musikaalinumeroiltaan Kaunotar ja Kulkuri on hyvin omaperäinen, ottaen huomioon että kyseessä on pitkälti pehmoleluelokuva. Edellä mainittujen kissojen duetto kuulostaa siltä kuin kaksi pahaa Björkiä hieroisi diiliä pirun itsensä kanssa. Toisessa numerossa taas vamppimainen pikkupiski laulaa hämyiseen yökerhotyyliin Kulkurin maineesta naistenmiehenä. Klassikkojen klassikko kuullaan ja nähdään silti vasta, kun italialaisen ravintolan pullea isäntä laulaa balladinsa spaghettilautasen äärellä aterioiville rakastavaisille... Laulaa mies ei osaa ollenkaan, mutta sydän on vahvasti läsnä.

Jo vain. Lupaan henkilökohtaisesti leipoa jokaista lättyyn, joka ylenkatsoo Kaunottaren ja Kulkurin tapaisia klassikkoja ja hankkii leffahyllyynsä Ice Ageja ja muuta roskaa.

Ville Ville antoi
 90 pistettä
Arvostelun keskiarvo
2 (1 ääntä annettu)
Ehdoton klassikkopläjäys. Lihapullat ja spagetti eivät ole tämän jälkeen entisensä - varsinkaan naisseurassa.

Media-arvosteluja (0 kpl)

 
Keskiarvo.net on Alasin Media Oy:n tuottama palvelu.