Kun Mario on aineissa ja lähtee pomppimaan tasoille, hänellä on aina jokin ylevä päämäärä, mutta on niin heikko että jokainen vastaantuleva ilkeä otus vahingoittaa tätä. Wario on toista maata! Hän lähtee loikkimaan saadakseen rikkautta ja kenenkään on turha tuuppia Wariota ilman kättä pidempää tai muuten terävää uloketta.
Nintendo hallitsee pelien tekemisen ja Wario Land on yksi hyvä esimerkki siitä. Pelissä on yksi iso kartta, joka on jaettu pienempiin osiin ja jokaisessa osassa on joukko loikkimiskenttiä joista suurin osa on läpäistävä. Kentistä löytyy salaisia aarteita, jotka ovat arvoltaan suuria summia rahaa ja muita salaisia paikkoja ja salaisia kenttiä on rutkasti. Voipa Wario itse vaikuttaa kartan muotoon jonkin verran, vaikkakin vain skriptatusti. Jokaisen kentän lopussa pääsee halutessaan pelaamaan joko rahapeliä jossa voi tuplata tai huonon onnen käydessä puolittaa kentästä saatua rahamäärää tai sitten voi yrittää saada lisäelämiä. Jälkimäisiä on tarjolla muutenkin niin paljon kentissä, että lähinnä rahapeliä tulee pelattuna että Warion palkkio pelin loputtua on mahdollisimman suuri.
Vaikeustaso on aluksi helppo vaikeutuen loppua kohti, mutta ei missään vaiheessa muutu poskettoman vaikeaksi, joten pelaajan hiukset ovat turvassa repimiseltä. Jos vanhalle Game Boylle pitää löytää hyvä tasoloikka, niin tätä parempaan en itse ainakaan ole vielä törmännyt.
|