|
|
 |
|
Cyborg antoi 91 pistettä
|
|
Arvostelun keskiarvo 3.8 (5 ääntä annettu)
|
|
 |
The Elder Scrolls IV: Oblivion on Elder Scrolls pelisarjan neljäs osa. Edellinen osa oli hyvin menestynyt Morrowind, joka tarjosi uskomattoman vapaamuotoisen ja suurikokoisen maailman pelaajan tutkittavaksi.
Tämä on ollut myös Oblivionin lähtöasetelma, samalla on hilattu grafiikat uudelle tasolle ja muutenkin ideaa on hiottu. Kuten pelintekijät sanovat: jokainen peli aloitetaan puhtaalta pöydältä.
Grafiikkapuoli on Oblivionissa hyvin kunnossa. Peli on yksi tämän hetken kauneimmista ja graafisesti vaativimmista peleistä, joten jos haluaa vääntää nupit kaakkoon, pitää olla kovaa rautaa konepellin alla.
Lupaukset vapaasta maailmasta ja interaktiosta Oblivion lunastaa hyvin. Se sisältää uskomattoman määrän dialogia, tällä kertaa vieläpä puhuttuna ja lipsynkattuna. Tähän lisätään vielä Radiant AI joka luo NPC hahmoille hieman elämää: he nukkuvat, menevät töihin, syövät jne. Myöskin kaikki keskustelut NPC-hahmojen kesken tapahtuvat täysin tekoälyn varassa. Radiant AI ei ole mikään maailmaa mullistava keksintö, mutta se kyllä tekee pelistä huomattavasti todellisemman, kuin jos hahmot vain tönöttäisivät paikoillaan 24/7.
Oblivion on kehitetty myös XBOX360 silmällä pitäen, joka on aiheuttanut pientä muutosta esimerkiksi valikoissa. Tämä saattaa jotain häiritä, mutta mielestäni se ei ole suuri ongelma.
Toinen asia mihin fanit ovat kimpaantuneet on typerähkö järjestelmä, jossa tietyt hirviöt ja vastukset leveloituvat oman hahmon mukana, eli immersio oman hahmon kehittymisestä saattaa joskus kaikota. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä että rotat tarjoaisivat yhtä suurta vastusta saavutettuasi 20 tasoa, kuin juuri pelin aloitettuasi.
Tämä skaalautuminen ei koske pelkästään hahmoja, vaan myös tavaroita alkaa ilmestyä oman tasosi mukaan. Esimerkiksi daedric ja ebony kamaa alkaa ilmestyä jokaiselle maantierosvolle suuremmilla tasoilla. Tämä jos jokin on suututtanut pelisarjan fanit.
Järjestelmä kieltämättä rikkoo immersiota ja samalla vie sen keräilyintoa pois, joka on itselleni ollut juuri suuri osa pelistä aikaisemmassa Morrowindissa.
Kaikki tämä on kuitenkin korjattavissa pelin faniyhteisöjen luomilla modeilla, ja kenties tulevaisuus tuo tullessaan myös päivityksiä Bethesdan taholta.
Kokonaisuudessaan Oblivion tarjoaa sellaisen pelimaailman mitä ei ole yksikään peli aikaisemmin tarjonnut. Markkinat kun tuntuvat yhä enemmän sisältävän vain putkimaisia FPS-juoksuja. Oblivionissa pelaamista riittää sadoiksi tunneiksi ja se koukuttaa vähintäänkin yhtä kovasti kuin tämän hetken MMORPGit.
|
 |
 |
|
Kepe-5 antoi 96 pistettä
|
|
Arvostelun keskiarvo 3.5 (2 ääntä annettu)
|
|
 |
Nykyäänkin näin satunnaisesti pelailevan (ja fantasiaa jokseenkin karsastavan) pelaajan sydämeen Oblivion iski kaikesta huolimatta kuin miljoona volttia. Löytyy paljon pelattavaa ja avoimella maailmalla on matkan varrella monta tarinaa kerrottavanaan.
Kunnon tapporaudalla Oblivionista saa toisen ulottuvuuden ulos. Nykyisellä raudallani tulos pienimmillä resoluutioilla ja muilla lähes maksimaalisesti karsituilla herkuillakin meno oli perin näyttävää.
Monstereiden skaalautuminen on ollut monen mukaan Oblivionin kompastuskivi, ja jaan mielipiteeni heidän kanssaan. Tietysti PC-pelaajalle apua on tiedossa erinäisten skaalauksenestomodejen avulla, X360-pelaajien kohdalla tilanne on valitettava.
Jos Oblivion on rautaa audiovisuaalisesti, niin ei siitä moitittavaa muutenkaan pahemmin löydy. Itse jätin pelin pääjuonen suosiolla susille ja napin pikkutehtäviä erinäisten salaseurojen ja kiltojen kautta. Sivutehtävät ovat suurimmilta osin oikeasti kiinnostavia. Hyvänä esimerkkinä Agatha Christie-piirteet omaava tehtävä, jossa kartanon asukit oli tapettava yksi kerrallaan salaisesti. Tehtävästä löytyi jopa manipuloinnin mahdollisuutta, jolloin ei omia käsiään tarvinnut pahemmin tahrata.
Pitkään toitotettu aito tekoäly päivärytmeineen päivineen ei luonnollisestikaan toimi toivotulla tavalla, mutta turha sitä olikaan odottaa. Tuskinpa hahmojen melko elottoman motoorinen työskentely ketään onnistuu oikean elämän korvikkeena hämäämään.
Oblivionin voisi suosiolla nostaa vuoden peliksi 2006. Tietysti arvostelijan mielestä kuivahko pääjuoni, skaalautuvat viholliset ja köyhähkö tekoäly syövät pisteitä, mutta on se vaan niin mahtava. Oblivionin peluuseen hukkuu tunti jos toinenkin - ellei jopa satoja! Suosittelen varauksetta ihan kelle tahansa.
|
 |
 |
|
Cene antoi 60 pistettä
|
|
Arvostelun keskiarvo 2.3 (6 ääntä annettu)
|
|
 |
Pitkään ja hartaasti odotettu peli saapui vihdoin markkinoille. Pelin juoni alkaa edellisille osille uskollisena vankilasta. Pelin grafiikka on kieltämättä hienoa, mutta ei lunastanut odotuksiani.Tämä saattaa tosin johtua huonosta kokoonpanostanikin. Äänimaailma taas on erittäin mahtavan fantastisen upean loistava. Hahmojen dialogitkin on kaikki puhuttu, ja suutkin liikkuvat ihan oikeasti samalla tavalla kuin oikeasti puhuttaessa.. Ainakin melkein.
Pelin pääjuoni kestää noin 20 tuntia, ja sivutehtävät ja -juonet tuovat pelille paljon lisää elinikää. Voit liittyä varkaiden kiltaan ja ryöstää rikkailta, tai pelastaa kaupunkeja sulkemalla Helvetin portit.
Peli on olemassa myös Xbox360:lle, jonka takia valikot ovat turhan konsolimaiset, ja tämä haittasi ainakin minua todella paljon. Valikot ovat ahtaat, epäkäytönnölliset ja täyttävät koko ruudun resoluutiosta riippumatta.
Paljon hypetetty Radiant AI ei myöskään toiminut ollenkaan toivotulla tavalla. Hahmot vain kävelevät ympyrää ja esittävät kiireistä. Joskus menevät pyörähtämään sisällä ja kävely jatkuu. Jossain välissä jotkut hahmot saattavat jopa nukkua. Puheetkin ovat hahmojen kesken samaa yksitoikkoista selitystä ilman päätä taikka häntää. NPC:den ääni myös muuttuu kun kyselet heiltä eri asioista. Persuade/speechcraft on todella tylsää, ja saat koko aika kuulla samaa kommenttia, hahmosta toiseen. Lisäksi saat pahimmassa tapauksessa etsiä melko kauan jotain tiettyä henkilöä, koska he samoavat ympäri kaupunkia kun mitkäkin turistit. Ainut vain että nämä “turistit” eivät edes pysähdy katselemaan nähtävyyksiä. Peli oli aluksi “ihan kiva”, mutta siihen kyllästyy nopeasti. Hyvä yritys, mutta ainut plussa tulee hyvästä äänimaailmasta.
|
 |
|